Eurojärjestelmän setelit uusitaan
Vuonna 2013 käynnistyi eurojärjestelmässä merkittävä uudistus, sillä viiden euron seteli päivitettiin uuteen "versioon". Asiasta tiedotettiin eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimesta euroalueen laajuinen tiedotuskampanja. Kampanjassa tiedotettiin kuinka 1. setelisukupolvi, joka otettiin käyttöön vuonna 2002, tultaisiin ajan myötä korvaamaan 2. sukupolven sarjalla — Europa-sarjalla. Ensimmäisen setelisarjan korvaaminen uudella käynnistyi 2. toukokuuta 2013. Silloin vanhantyyppiset 5 euron setelit korvattiin uudenlaisilla.
Jos verrataan vanhoja ja uusia viiden euron arvoisia seteleitä, voidaan nähdä kuinka setelin turvatekijät ovat merkittävästi kehittyneet, mutta setelin ulkoasu on teemaltaan säilynyt samana.
Uuden setelisarjan ulkoasu viiden euron setelin lisäksi muidenkin setelien osalta — 10, 20, 50, 100, 200 (ja alkuperäisen suunnitelman mukaan myös 500) euron setelien osalta — pohjautuu aihepiiriin "aikakaudet ja tyylisuunnat". Niiden värit ja fyysiset mitat ovat sukupolvenvaihdoksesta huolimatta samat. Europa-sarjan ulkoasusta on kiittäminen berliiniläistä setelisuunnittelijaa Reinhold Gerstetteriä. Ensimmäisen setelisarjan suunnitteli itävaltalainen Robert Kalina.
Uusien eurosetelien aikataulu
- 5 euron seteli käyttöön: 2. toukokuuta 2013
- 10 euron seteli käyttöön: 23. syyskuuta 2014
- 20 euron seteli käyttöön: 25. lokakuuta 2015
- 50 euron seteli käyttöön 4. huhtikuuta 2017
- 100 ja 200 euron setelit käyttöön: 28. toukokuuta 2019
Kuinka tarkistaa setelin aitous?
Kukin euroseteli sisältää turvatekijöitä. Niiden havaitseminen on helppoa eikä edellytä apuvälineitä. Aitouden voi tarkistaa seuravasti:
- Tunnustele. Setelipaperi "kahisee" ja tuntuu lujalta. Setelin koko viittaa sen arvoon (viiden euron seteli on pienempi kuin kymmenen euron seteli, jne.). Jos kädessä on uuden sarjan, siis Europa-sarjan, seteli, on sen etusivulla vasemmassa ja oikeassa päädyssä kohoviivoja. Ne voi aistia tunnustelemalla.
- Katsele. Katseltaessa seteliä valoa vasten, siinä näkyy vesileima, siis eräänlainen haamukuva. Vesileimassa nähdään setelin arvo. Valoa vasten katseltaessa voidaan setelissä nähdä myös turvalanka. Se näkyy tummana raitana. Turvalangassa on valkoisella värillä, ja hyvin pienellä fonttikoolla setelin arvon osoittava numero, sekä euron tunnus (€). Mikäli seteli edustaa vanhaa tyyliä, turvalangassa näkyy sana "EURO", ei euron tunnusta. Vastaavasti uusissa seteleissä näkyy kasvokuvavesileimana Europaksi nimetyn naisen kasvot.
- Kallistele. Kallisteltaessa seteliä, voidaan hopeanhohtoisessa nauhassa nähdä sekä setelin arvo että euron tunnus. Lisäksi uudentyyppisissä seteleissä näkyy kasvokuvahologrammina Europan kasvot. Kallisteltaessa seteliä nähdään myös vasemmassa alakulmassa valojuova. Se siirtyy kallisteltaessa ylös ja alas, ja siinä sijaitseva setelin arvon kertova numero vaihtaa väriä.
Väärennösten määrä
Kun vuoden 2012 alkupuoliskolla oli kierrossa noin 14,6 miljardia euroseteliä — ei siis 14,6 miljardin euron arvosta seteleistä, vaan niin monta seteliä kaiken kaikkiaan. Kierrosta poistettiin vain noin 251 000 väärennettyä euroseteliä. Näin ollen väärennösten määrä on suhteellisen pieni.
500 euron setelin kohtalo
Vaikka 500 euron arvoisen eurosetelin liikkeeseenlasku päättyi 26. tammikuuta 2019, on seteli edelleen laillinen maksuväline koko euroalueella. 500 euron seteleitä ei käytetty niin paljon kuin aikaisempina vuosina arvioitiin — parhaimmillaan vain viidesosa euroja käsitelleistä henkilöistä oli käyttänyt 500:n euron seteliä.
Entä kolikot?
Kolikot kestävät kierrossa seteleitä kauemmin. On käytössä kahden ja yhden euron arvoisia kolikoita, sekä 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 sentin arvoisia kolikoita. Seteleiden tapaan myös kolikoissa kolikon koko (halkaisija) viittaa sen arvoon: suurempi on pienempää arvokkaampi. Kolikoissa on yhteinen puoli, ja niin sanottu nurja puoli vaihtelee. Takapuolen motiiveja ovat suunnitelleet seuraavat euromaat:
- Suomi
- Belgia
- Saksa
- Viro
- Irlanti
- Kreikka
- Espanja
- Ranska
- Italia
- Kypros
- Latvia
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Alankomaat
- Itävalta
- Portugali
- Slovenia
- Slovakia
Käteinen raha ei vielä katoa
Huolimatta siitä, että Euroopan alueella on käytössä SEPA-maksujärjestelmä — SEPA on muodostettu kirjaimista Single Euro Payments Area — on käteisen rahan lukumäärä kasvamaan päin. Euroopan Unionissa ja muuallakin maailmassa seurataan tarkoin Ruotsin aikeita muuttaa yhteiskuntansa sellaiseen suuntaan, ettei siellä enää käytetä käteistä rahaa maaliskuusta 2023 lähtien. Siitä alkaen ruotsalaiset tulevat tekemään vaikkapa ruokaostoksensa käyttäen maksukorttia. Euroopan Keskuspankin kanta on, ettei yhteiskunnan jäseniä tule pakottaa valitsemaan joko tai, että käteisen rahan tulisi olla yksi vaihtoehdoista kun halutaan maksaa ostoksia. Euroalueella vuonna 2016 noin 79 prosenttiyksikköä kaikista maksutapahtumista tehtiin käteisellä. Trendi viittaa siihen, että vuoteen 2030 mennessä vielä keskimäärin 50 prosenttiyksikköä ostotapahtumista tehtäisiin käteisellä rahalla, toisaalta euroalueella tullaan näkemään yksittäisiä maita, joissa seteleiden ja kolikoiden sijaan maksaminen tapahtuu vaikkapa lähimaksuominaisuudella varustetulla maksukortilla. Samoin eri ikäpolvet suosivat eri maksuvälineitä; nuoret kokeilevat rohkeammin uusia maksutapoja kuin vanhemmat ikäpolvet. Myös eri tilanteet vaikuttavat siihen millaista maksun välinettä käytetään. Käteisellä maksetaan esimerkiksi kaupoissa, ravintoloissa ja baareissa. Toisaalta vaikkapa kodinkoneet ostetaan ja digitaalista viihdettä, kuten suomalaisella netticasinolla pelaamista harrastetaan ja elokuvia vuokrataan digitaalisin maksuvälinein — nettipankilla, tai jonakin päivänä jopa kryptovaluutalla.